TermoDesign
 
Moderni, tehokas ja kestävä
  • Sileäpintainen radiaattori
  • Laaja tuotevalikoima varmistaa sopivuuden erilaisiin käyttökohteisiin
  • Käyttäjä voi säätää radiaattoria paremmin termostaatin avulla ja ylläpitää näin tilassa miellyttävää lämpötilaa
  • Voidaan käyttää yhdessä useiden valmistajien tarjoamien termostaattien kanssa
  • Radiaattoriin asennetaan halutessa esisäätöventtiili
  • Kestävä pakkaus varmistaa pitkäaikaisen suojan kuljetuksen aikana ja asennuskohteessa

Vakiomallinen asennussetti

1. Monipuoliseen lisätarvikkeiden settiin kuuluvat ilmaustulppa &amp, umpitulppa, ruuvit ja vaarnat.

2. L-muotoiset seinäkiinnikkeet varmistavat joustavan asennuksen (halutessa saatavissa myös muuntyyppiset kiinnikkeet)


  1. Teräs ja tuotantoTermo Teknik noudattaa paneeliradiaattoreiden valmistuksessa kansainvälisesti tunnustettujen standardien d EN 442; BS EN ISO 9001 asettamia vaatimuksia ja radiaattoreita valmistetaan viidellä modernilla valmistustehtaalla Sveitsissä ja Italiassa. Valmistuksessa käytetään kylmätaivutettua terästä, joka täyttää standardin EN 10130 asettamat vaatimukset; pinnan viimeistelyssä ja maalaamisessa noudatetaan standardin DIN 55900-1 vaatimuksia. Paneeliradiaattoreiden valmistuksessa käytettävän teräslevyn vahvuudet ovat:-paneelit: 1,20 ± 0,09 mm-putket: 0,45 ± 0,05 mm-päällimmäiset ja sivupeitteet: 0,75 ± 0,09 mm
  2. Putket varmistavat parhaan mahdollisen lämmöntuotonPutket hitsataan 33,33 mm välein vesikanavien päälle, jolla varmistetaan hyvä lämmöntuotto.
  3. Jokainen radiaattori läpäisee valmiina painetestit-Radiaattorin testipaine: max 13 bar-Radiaattorin työpaine: max 10 bar-Suurin toimintalämpötila: 95 °C
  4. Pinnanviimeistely ja maalausKaikkien radiaattoreiden pinta viimeistellään ennen maalaamista. Pintaviimeistelyn prosessi kattaa seuraavat kolme vaihetta:-rasvanpoisto 55-65 °C lämpötilassa;-fosfaatin käyttö 55-65 °C & pH=4,8-5,5 kohdalla;-Kolmivaiheinen huuhteluprosessi erilaisilla johtavuuksilla.
  5. MaalausRadiaattorit siirretään pinnan viimeistelyn jälkeen maalattaviksi, se prosessi käsittää seuraavat vaiheet:Ympäristöystävällinen pohjamaali (magneettimaali): valkoinen vesipohjainen epoksiesteri, kuivuu 160 °C lämpötilassa;laadukas jauhemaali: RAL 9016, kiiltoaste 60, epoksipolyesteri, kuivuu 180 °C lämpötilassa. Termo Teknik käyttää kolmea Sveitsissä sijaitsevaa maalauskammiota, jotka varmistavat optimaalisen energiakäytön tuotantomääristä riippuen.
  6. LisätarvikkeetKaikkiin Termo Teknikin radiaattoreihin yhdistetään tehtaalla päällimmäiset suojaritilät ja sivupaneelit, L-muotoiset seinäkiinnitykset ja lisätarvikesetti seuraavilla oheistarvikkeilla:-ruuvit ja muoviset seinävaarnat;-sokea tulppa G 1/2”;-ilmaustulppa G 1/2”;-soovi korral on saadaval ka mitmesugused muud seina- ja põrandakandurid ning lisatarvikud.
  7. Yrityksen Termo Teknik logoLöydä sivupaneelista yrityksen Termo Teknik logo, se varmistaa Termo Teknikin tuotteiden korkean laadun ja toimintavarmuuden.
  8. Pakkaus ja merkinnätRadiaattoreiden takasivulle hitsattuja asennuskorvakkeita suojaavat vaurioilta muovipeitteet. Paneelien sivut on peitetty kartongilla, joka suojaa niitä mahdollisten ulkoisten tekijöiden aiheuttamilta vaurioilta. Radiaattorit on kääritty sen lisäksi lämpökutistuvaan muoviin, joka suojaa niitä veden, kosteuden ja pölyn haittavaikutuksilta.Tällainen lujatekoinen pakkaus vie kuljetuksen, asennuskohteen tai asennuksen aiheuttamat riskit minimiin. Radiaattoreiden pinnan ja maalikerroksen vaurioitumisen ehkäisemiseen on suositeltavaa säilyttää radiaattoria pakkauksessa siihen saakka, kunnes kaikki asennustoimet on saatu päätökseen.
  9. Pakkaaminen tavaralavoilleRadiaattoreiden mahdollisimman hyvin kuljetuksen ja varastoinnin aikana suojaamiseen on Termo Teknik ottanut käyttöön erikoistilauksena valmistetut tavaralavat, jotka täyttävät standardin ISPM 15 asettamat vaatimukset. Radiaattorit sijoitetaan lavoille normaalista kahdella eri tavalla. *Yllä olevissa kuvissa annetut määrät ovat suuntaa antavia. Todelliset määrät lavalla saattavat poiketa kuljetustavasta ja toimituksen määränpäästä riippuen.
  10. TakuuKaikille yrityksen Termo Teknik valmistamille radiaattoreille on annettu 10 vuoden takuu, joka kattaa materiaali- ja valmistusvirheet.

Tyypit ja mitat


Lämmönluovutusteho


lataa-painikeLataa lämmönluovutustehotaulukko!

Kiinnityspaikkojen, johteiden, seinäkannattimien ja lattiakiinnitysten tiedot ja mitat


Tiedostojen katselemiseen klikkaa latauskuvakkeeseen tiedoston nimen vieressä:

Gorgielin lattiakannattimet


Sigarthin lattiakannatin MSC 120-215


Sigarthin seinäkannattimen tyyppi 11


Sigarthin seinäkannattimien tyypit 21-33

Liitäntämahdollisuudet


1. Ylempi ja alempi sivuliitäntä samalla sivulla

top_bottom_same_end_connectionKuuma vesi tulee ylhäältä ja poistuu alhaalta samalla sivulla. Se on suosituin ja eniten käytetty ja monissa tapauksissa myös kaikkein energiatehokkain menetelmä.


2. Ylempi ja alempi sivuliitäntä vastakkaisilla sivuilla

top_bottom_opposite_end_connectionTätä menetelmää suositellaan käytettävän normaalisti pitkissä radiaattoreissa, joiden pituus on 4-5 kertaa suurempi kuin korkeus.

 

Esimerkki: tätä menetelmää suositellaan käytettävän sellaisissa radiaattoreissa, joiden korkeus on 500 mm ja pituus yli 2250 mm (500 x 4,5 = 2250 mm).


3. Alempi sivuliitäntä vastakkaisilla sivuilla

bottom_opposite_end_connectionTätä menetelmää käytetään vain silloin, kun muita mahdollisuuksia ei ole. Tällainen liitäntätapa vähentää lämpötuotantoa radiaattorin korkeudesta riippuen 10-20% verran. Tätä menetelmää käytettäessä on tärkeää valita oikean lämmöntuoton antava radiaattori.



4. Yksiputkijärjestelmä

one-pipe-systemTätä asennusmenetelmää käytettäessä on laskettava tarkkaan ohitusputken pituus ja halkaisija, jotta radiaattorin lämmöntuottoa vähentävä paineen lasku olisi minimissään. Vedenpaineen ohjaamiseen voidaan käyttää pumppua. Tällaista liitäntätapaa käytettäessä on huomioitava, että jokaisella radiaattorilla on erilainen keskilämpötila.


5. Riviliitäntä

serial-connectionTätä menetelmää käytetään useiden peräkkäin sijoitettujen radiaattoreiden liittämiseen ja sitä käytetään melko harvoin. Jos tällaista tapaa joudutaan käyttämään, ei saa rivin lämmöntuoton yhteen laskettu määrä ylittää 7000-8000 kcal/h; muussa tapauksessa ei ole kierrätyspumpun teho riittävä. Riviliitännän tehon laskemisessa on oltava tarkkana, sillä jokaisen paneelin veden keskilämpötila on erilainen.


Asennussuositukset

Radiaattoriin asentaminen edellyttää keskitasoa parempia itsenäisen työskentelyn taitoja, joten suosituksena on, että radiaattorin asentaisi ammattilainen, pätevä putkimies, jos ei ole painavaa syytä työn omin voimin hoitamiseen.

Asennustyössä on hyvän käytännön varmistamiseen ja radiaattorin vaurioiden ehkäisemiseen noudatettava seuraavia ohjeita:

  • Radiaattori on pakattuna siihen saakka, kunnes viimeistelytyöt saadaan päätökseen ja lämmitys on kytketty päälle. Tällainen menettely suojaa radiaattoria viimeistelytöiden aikana mahdollisilta vaurioilta;
  • Radiaattoria ei saa vetää pitkin lattiaa, sitä pitää siirtämistä varten nostaa;
  • Radiaattorin ympärillä tulee olla riittävästi tilaa ilmankierron varmistamiseen.

Alla olevasta kappaleesta “Asennuskohteiden vaikutus lämmöntuottoon”” löytyy tarvittaessa lisää tiehuone.

  1. Merkitse radiaattorin paikkaa seinään, huomioiden samalla lämmityssuunnitelmassa määritellyt veden tulo- ja poistumissuunnat. Määrittele ja merkitse seinään siihen kiinnitettävien kannakkeiden paikat, huomioiden samalla asennuskorvakkeiden paikat ja kannattimien mitat, ne löytyvät tästä kuvastosta.
  2. Irrota radiaattorista kannattimien ja muiden tarvikkeiden setti, leikkaa muovi ja pahvikuori radiaattorin pohjan alta tarvittavista paikoista auki.
  3. Kiinnitä kannattimet tarvikesetistä löytyvien vaarnojen ja ruuvien avulla seinään. Varmista, että kannattimiin on kiinnitetty muoviset vaimentimet, ne estävät epämiellyttävän melun radiaattorin käytössä.
  4. Leikkaa muovi ja pahvipakkaus radiaattorin takana asennuskorvakkeiden kohdalla auki ja poista suojat. Sijoita radiaattori kannattimien varaan.
  5. Asenna radiaattoriin sokea tulppa ja ilmaustulppa sekä yhdistä putket radiaattoriin.

Asennuskohteiden vaikutus lämmöntuottoon

Radiaattorin ympärillä tulee olla tyhjää tilaa, jotta saavutettaisiin kuvastossa ilmoitettu lämmöntuotto. Jos mistä tahansa syystä käytetään jotakin edellä mainittua asennusmenetelmää, lämmöntuotto vähenee kuvassa osoitetulla tavalla.

Esimerkki:

jos 600/22/1000 radiaattori on yhdistetty kuvassa 5 osoitetulla tavalla ja jos a = 18 cm, on teho 0,81; Qn = 1672 wattia (kuvaston mukaan)

Todellinen lämmöntuotto on

Qn = 1672 x 0,81

Qn = 1354 wattia

Peilipinta (mm. alumiinilevy) radiaattorin takana suurentaa lämmöntuottoa, heijastamalla lämpöä takaisin tilaan. Se on erityisen tärkeää, jos radiaattori sijoitetaan lasi-ikkunan tai ohuen eristeettömän seinän eteen.

Veden määrä ja paino

Lämpöhävikin laskeminen ja radiaattoreiden valinta


Sopivan radiaattorin valinnassa on kaksi tärkeää tekijää, joita on huomioitava:

  1. Toivottu sisälämpötila;
  2. lämpöhävikki lämmitetystä tilasta. Se riippuu useista eri seikoista, mm. seinän tyypistä (kiviseinä, lämpöeristetty kiviseinä jne.), ulkoseinien lukumäärästä, jotka ovat tilan yllä/alla, ikkunoiden alle jäävästä tilasta, ikkunamateriaalista jne.

Lämpöhävikkien laskeminen saattaa olla monimutkaista, joten tarkkojen laskelmien saamiseen on otettava yhteyttä lämmitysasiantuntijaan. On kuitenkin olemassa käytännöllinen menetelmä lämpöhävikin ja radiaattorin sopivan koon laskemiseen. Tilan arvioidun lämpöhävikin voi laskea mittaamalla tilan tilavuuden kuutiometreinä ja soveltamalla saatuun tulokseen seuraavia kertoimia.

Olohuoneet: 50

Makuuhuoneet & keittiöt:: 45

Yleistilat: 40

Esimerkki:

“lämpöhävikki = tilan tilavuus (H x W x L) x kerroin”

Tilan korkeus: 2,5 m

Tilan leveys: 5,0 m

Tilan pituus: 6,0 m

Tilavuus on: H (2,5 m) X W (5,0 m) X L (6,0 m) = 75 m3

75 m3 kokoisen olohuoneen lämpöhävikki lasketaan seuraavasti:

75 m3 x 50= 3750 wattia (Dt50C)

Tarkalleen lämmitystarvetta vastaavan radiaattorin valinta ei ole aina mahdollista, joten on valittava vaadittavaa tehoa mahdollisimman lähellä olevaa lämmöntuottoa vastaava radiaattori. Isoissa tiloissa saatetaan tarvita kahtakin radiaattoria, jotka varmistavat miellyttävän lämmön koko tilaan. Kahden radiaattorin lämmöntuoton on oltava sama kuin tilan lämmitystarve.

Paineen laskun laskeminen


Paineen lasku putkistossa johtuu virtausvastuksesta. Paineen laskun yhteen laskettu määrä on sopivan pumpun valinnassa ensiarvoisen tärkeä. Radiaattorin paineen lasku riippuu veden virtausnopeudesta ja radiaattorin koosta. Se on merkityksellisempää isojen radiaattoreiden kohdalla.

Paneeliradiaattoreiden paineen laskun laskeminen osana koko järjestelmän yhteisestä paineen laskusta on esitetty alla olevalla esimerkillä.

Radiaattorin paineen laskun laskemiseen käytetään radiaattoreiden paineen laskun kaavioita yhdessä esisäätöventtiilin kanssa ja ilman sitä (huomautus: esisäätöventtiilillä varustetulla radiaattorilla tarkoitetaan tässä aineistossa esisäätöventtiilin toimittajaa, Heimeieriä).

Radiaattorin paineen lasku ilman esisäätöventtiiliä

pressure_drop_tableEsimerkki: mikä on paineen lasku radiaattorissa, jonka mitat ovat 600/22/1000?

Qn = 1672 wattia = 1441 kcal/h 600/22/1000 radiaattorissa, jos nimellislämpötilat ovat 75/65/20

Veden virtausnopeus = Qn/(tuloveden lämpötila-poistoveden lämpötila)

Veden virtausnopeus = 1441 / (75-65)

Veden virtausnopeus = 144,1 kg/h

Kun on tiedossa veden virtausnopeus eli 144,1, saadaan kaavion y-akselilta paineen lasku, se on 0,002 bar (kun käytetään linjatyyppiä 22).

Esisäätöventtiilillä varustetun radiaattorin paineen laskun taulukko

pressure_drop_chart

Radiaattorin lämmöntuotto erilaisilla lämpökaavoilla ja huonelämpötiloissa


Radiaattorin lämmöntuotto vaihtelee veden- ja huoneen lämpötilan muutosten mukaan.

Lämmöntuotto muissa lämpötiloissa paitsi 75/65 °C, erilaisten tulo- ja poistoveden lämpötilojen ja 20 °C huonelämpötilan kohdalla lasketaan F-kertoimien avulla, joilla voidaan määritellä vakiomallisen radiaattorin (75/65 °C ja 20 °C) lämmöntuotto erilaisten veden ja huoneen lämpötilojen kohdalla.

F-kertoimet on annettu taulukossa 2 (kts. F-kertoimien taulukot alla).

Seuraavassa kaksi esimerkkiä F-kertoimien käytöstä:

Esimerkki 1:

600/22/1000 Termolux Classic radiaattorin lämmöntuotto 75/65 °C ja 20 °C lämpötilassa on Qn = 1672 wattia (taulukon 1.A. mukaan). Mikä on lämmöntuotto siis, jos veden tulo-/poistolämpötila on 70/55 °C ja huonelämpötila 18 °C?

Termoluxin F-kertoimien taulukossa (taulukko 2) ensimmäinen sarake kuvastaa tuloveden lämpötilaa; toisessa sarakkeessa on huonelämpötila ja vaakariveillä poistoveden lämpötila. Näiden tietojen risteämispisteestä saadaan F-kerroin.

F-kerroin 70/55 °C ja 18 °C lämpötilassa on 1,18. Uusi lämmöntuotto lasketaan seuraavan kaavan avulla:

Q = Qn / F

Q = 1672 / 1,18

Q = 1417 wattia

Q: vaadittu lämmöntuotto

Qn: vakio-lämmöntuotto (75/65 °C ja 20 °C lämpötilassa)

F: tuottavuuskerroin taulukosta

Esimerkki 2:

F-kertoimien taulukkoa voidaan käyttää myös sellaisissa kohteissa (tilassa tai alueella) radiaattorin valitsemiseen, jonka lämmitystarve on laskettu.

Oletamme, että tilan laskennallinen lämmitystarve on Q = 1500 wattia. Miten valitaan ja lasketaan vakiomallisen radiaattorin lämmöntuotto, jos veden tulo-/poistolämpötilat ovat 70/55 °C ja huonelämpötila 18 °C?

F-arvo taulukossa 2 (kts. F-arvojen taulukkoa alla) on 1,18.

Qn = Q x F

Qn = 1500 x 1,18

Qn = 1770 wattia

Sen jälkeen valitsemme taulukosta 1.A (75/65 °C ja 20 °C juures) radiaattorin, jonka Qn = 1770 wattia.

Jos valitsemme kuvastosta radiaattorin, jonka lämmöntuotto on 1770 watin sijaan 1500 wattia, emme saavuta toivottua huonelämpötilaa.

Edellinen esimerkki kertoo, miten tavanomaisesta poikkeava tilanne voidaan muuntaa vakiotilanteeksi.


lataa-painikeTAULUKKO 2B. PANEELIRADIAATTOREIDEN F-KERTOIMIEN TAULUKKO


lataa-painikeTAULUKKO 2B. TERMOLINE JA TERMOLINE PLUS RADIAATTOREIDEN F-KERTOIMIEN TAULUKKO